Pieniä yksityiskohtia kotoa. Kirppislöytöjä. Ja uutta neuloosia.

Räpsin aikani kuvia kädet kasvojen edessä nukkuvasta vauvasta, 

mutta siirryin sitten haahuilemaan kämppää ympäriinsä 

ja räpsimään erinäisiä pieniä yksityiskohtia sieltä täältä. :)

Tulikiviuuni. Aivan ihana. 

Hirmuisia pakkasia ei tänä talvena ole näkynyt, 

mutta voi miten ihanasti tämä antaa lämpöä.

Oli mukava kotiutua vauvan kanssa sairaalasta

kun tupa oli lämmin. <3

Uunin päälle oon heittäny vanhan pärekorin

jossa on sytyketarpeita, maitopurkkia ja mainoslehtistä.

Ja nuo maitotonkat on isimies tuonut,

toinen on kirppislöytö ja toinen kotitalon suulista.

Keittiön sivupöydälle laitin näihin

vanhoihin lasisiin juomapulloihin onnenbambuja. 

Pullot on kirppiksiltä ostettuja.

Ja keittiön kulmahyllyyn oon haalinu jotaki pientä...

Ylimmällä hyllyllä oleva kello on Kiinasta,

musta karttapallo löytyi joskus laivalta,

lasisessa maljassa olevat pallukat on kirppislöytöjä.

Ja nuo murattien kukkaruukut oli pakko-ostos,

heh, sudenkorennot vetoaa aina. Aina. :)

Alimman hyllyn peltitööteissä on pähkinöitä, 

kummatkin peltipurkit on ystäviltä saatuja.

Valuva kello (joka nyt ei harmiksi kunnolla näy kuvassa)

ostimme samanlaisen joskus häälahjaksi ystävillemmekin. 

Pikkuveljeltä saatu suolakivilamppu,

lintukotoavaimet

ja kolmen nallen kopla vartioi tilpehööripurkkia. :)

Rimpularinsessan oma vaatenaulakko.

Ja vieraita varten toinen hippasen korkeammalla.

Tuo punainen pullo on kirppikseltä ostettu, 

ja isimies teki siitä lampun kieputtamalla led-valonauhaa sinne sisälle.

Saimme häälahjaa tälläisen kukan, 

jonka jossakin vaiheessa siirsimme isompaan purkkiin 

ja pidemmälle tukivarrelle. 

Pelättiin että se oli sen kukan loppu, 

mutta mitä vielä, paremmin voi nykyisessä purkissaan. 

On kasvanut valtavasti.

Teinkin joskus aiemin postauksen tuosta suolalyhdystä.

Melko hyvin on suolat nousseet kun yläreunaa hipovat. :)

Kukat pelastin ystävältä joka oli antanut niille hävitystuomion.

Semmossia räpsyttelyjä tällä kertaa.

Vauvaperheen arkea elellään, pyykkivuorineen, 

yösyöttöineen ja vähäisine unineen.

Mutta myös ihanine unituhinoineen,

sylihyssyttelyineen,

 silittelyineen,

ihmettelyineen,

 vaunuttelulenkkeineen...

Kaikki on niin kovin ihmeellistä ja uutta, 

sekä vauvalle, että vanhemmille.

Ja tämä pikkuvauva-aika on niin kamalan äkkiä ohi.

Rimpularinsessa kasvaa niin nopeasti.

Nyt olen taas hikan ehtinyt puikkoja heilutella 

kun vauva on nukkunut ja kotitöiltä on ehtinyt 

ja kivuiltaan jaksanut ja viitsinyt.

En muista mikä lanka tämä on, vyöte on hävinnyt johonkin.

Ja mallin nimestä ei myöskään ole mitään tietoa,

joku löytö jostakin netistä tai lehdestä.

Ja siihenkin muljasin kuvioon hiukan omia lisäyksiäni. :)

Värit tähän vääristyi, mutta kuvio näkyy selkeämmin.

Ja olen kovasti tykästynyt näihin puikkoihin!

En muista mitä lie puuta ovat,

mutta nepä on neliskanttiset. :)

Näillä on tosi kiva neuloo.

Pitää josku ostaa lisää eri kokoisina,

näät on ainoat tälläiset kun mulla on.

Bambupuikkoja löytyy jonkin verran,

sellaisia peruspyöreitä. :)

Josko Kädentaito-messuilla olisi joku näitä myymässä...

Sitä odotellessa.

Neuloosia ja ruususuun ihailua

Voi tätä vauvaperheen eloa. Ihanaa. 

Vielä ollaan melko huumassa, vähäisistä unista huolimatta. :)

Neulomaan en ole ehtinyt vielä ainuttakaan silmukkaa kotiintulon jälkeen. 

(Tai no, sairaalaanlähdön jälkeen.)

Nitkuttelin vielä viimeisilläni raskaana itselleni hempeänlempeät pitsisukat.

Nämä kaksi Novitan Nallen Taika-lankaa eivät kumpikaan yksistään niin puhutelleet, 

mutta voi mikä ihana karkkivärisävy siitä tulikaan kun keksin yhdistää nämä kaksi!

Tekisi mieli neuloa vauvallekin jotkin pitsisukat näitä kahta lankaa yhdistellen.

Ja tässä sitten vauvan astetta vauhdikkaammat jalat villasukkineen... :D

Pikkuveljeni kävi pikaisesti onnittelemassa meitä, 

ja toi liikuttavan herttaisen ruusukorin.

Mitäpä tänne meille muuta?

Pyykinpesua, vaipanvaihtoa, yösyöttöjä, vaunulenkkejä, lauleskeluja...

On tää melkomoista.

Liikutuksesta alkaa itkettää kun vaan katselee pientä.

On se vaan niin ihana.

Ihan valtavan ihana.

Vaippoja, tuttipulloja, pyykkiä, yösyöttöjä. Huokauksia, hymyjä, halauksia.

Voi miten nopeasti aika kuluu! 

Pikkuisella on ikää jo viikko, 

ja musta tuntuu kuin hän vasta eilen ois syntyny.

Isi kantamassa mun sairaalakassia ja pientä aarrettaan kotiin.

Tervetuloa kotiin-leivoksia mummulta.

Ja ihania ruusuja!!!

Varmasti jokaisella vauvalla on jossain määrin vatsavaivoja, 

ja on ihan luonnollista ja normaalia, että vauva itkee. 

Mutta voi sentään kun se itkevä lapsi on oma pieni rakas, 

miten hirveän pahalta se tuntuukaan. 

Toiselta ottaisi jokaisen kivun ja mielipahan itselleen 

jos vain voisi sillä säästää hänet kaikilta kivuilta ja pahalta ololta. 

Ja miten pitkään voisi vain istua ja tuijotella vauvaa sylissään.

Pelkkä vauvan katselu saa kyyneleet silmiin liikutuksesta,

kiitollisuudesta ja rakkaudesta.

Miten mittaamattoman kallis aarre tuo pieni ihme onkaan.

Rakas pieni Rimpularinsessa saapui luoksemme.

Samana päivänä syntyi kolme poikaa, ja kaksi tyttöä.

 Toinen tytöistä meidän omaksemme.

Meidän maailmamme muuttui vain yhden pienen ihmisen verran, 

mutta samalla kuitenkin lopullisesti ja kokonaan. 

Mitkään sanat eivät riitä kertomaan mitä tunnemme sydämissämme.

Äärimmäisen onnelliset ja kiitolliset äiti ja isi.

Kauan kaivattu pesukone!

Niinku josku aiemmin kerroinki, me ollaan lokakuun alusta asti pesty pyykit mun vanhempien luona. Nyt lopultaki onneks putkipojat pääsi paikalle, ja me saatii oma pesukone käyttöön! Ja mä oon koittanu ahkeroida vauvan vaatteiden/ vaippojen/ harsoliinojen/ petivaatteiden/ pyyhkeiden yms pestävien parissa. Melkein voiton puolella jo, ja urakka jatkuu noiden minimaalisen pienien vaatteiden viikkaamisella kuhan kuivuvat.

Noh, tässä nyt muutama pikanen räpsäsy kodinoitohuoneesta...

Paitsi siis tää, tää ovi on suihkuhuoneen ja pukkarin välissä.

Kodinhoitohuoneen seinään, ikkunan alapuolelle, laitimme miehen kanssa tuommoisia lintuja oksalleen istuskeleen. Mietin erilaisia sisustustarroja, mutta päädyin kuitenkin lopulta tähän lintutarraan. Halusin kylppärin värimaailman pysyvän melkoisen hillittynä, suihkuhuoneeseen valkattujen valkoisten ja mustien laattojen tavoin.

Ikkunan (ja oven) karmit maalataan ja laitetaan joskus ensi kesänä. Ja kattopaneeli ja -listat. Nappasin toiset vaunut kodinhoitohuoneeseen, saa pitää siinä lämpimässä ja heittää tarvittaessa pihalle terassille, jos vauva nukkuu päiväunet vaunuissa ulkona.

Voi maailma, tämä kone on kyllä ahkeroinut jo monta pestävää vaate-erää, ja vielä muutama lisää riittää pestäväksi. Ja varmasti myöhemmin se urakka tulee jatkumaan... :)

Voi miten paljon me jo odotetaan kultapientä kotiin! <3 Mutta malttia malttia, ei kai tässä enää kauaa mene kun vauva on lopulta mahan sijaan sylissä.

Kultapiänen oma huone

Vauvanhuoneen sisustaminen pääsi hyvään vauhtiin, kun kokosimme tulevan mummin kanssa hoitopöydän ja pinnasängyn jotka isimiehen kanssa kävimme jo aiemmin hakemassa Ikeasta.

Tässä hyvin hämärä ja suttuisen näköinen kuva vauvan huoneesta, ovelta kuvattuna. Halusin jonkinlaisen yövalon jota voimme tarvittaessa käyttää yöaikaan. En haluaisi silloin läiskäistä kirkasta kattoamppua päälle, vaan pitää yöajan hämärämpänä, jotta vauva oppisi ehkä hiukan helpommalla vuorokausirytmiä. Muistin pikkutyttönä saamani karttapallon, ja tiesin sen olevan tallessa vanhempien luona. Ajattelin sen olevan sopiva yövaloksi, riittävän valoisa, mutta kuitenkin himmeä, ei liian kirkas. Ja varmasti myös mielenkiintoinen kunhan ikää tulee tarpeeksi.

Mitenköhän pieneltä vauva mahtaakaan näyttää tuolla sängyssään..? :) Virittelin lakanat ja pinnasuojankin jo valmiiksi.

Saimme ystävän perheeltä mobile-lelun sänkyyn kiinnitettäväksi, pyörii ja soi, uskon että vauva tykkää sitä katsella ja kuunnella. :)

Isimies teippasi sängynpäätyyn tekstitarran muistutukseksi, jottei hyvänyönsuukot koskaan unohtuisi.

Nämä suloiset Sophie the Giraffe-lelut oli vaan ihan pakko ostaa, niin suloisina ne hymyilivät kaupan hyllyssä. Purulelu vinkuu ja pehmolelu helisee. Katsotaan mitä vauva tykkää ja pääseekö pikku-kirahvi nakerrettavaksi. :)

Sängyn päätyseinälle halusin pienen hyllyn kuvia varten. Katsotaan mitä kuvia sinne myöhemmin valikoituu, nyt laitin Muumien Pikku Myy-kortin ja palasen Kiurujen yö-tapettia joka aikoinaan paljastui parin muun tapetin alta meidän makuuhuoneen seinästä. Siitä on hauska myöhemmin kertoa vauvalle, mitä kaikkea isi ja äiti teki ja touhusi täällä talolla odotusaikana. :)

Sängyn vierestä otin kuvan hoitopöydän suuntaan, huoneen oven viereistä seinää kohti. Vanhempieni luota saatiin nojatuoli. Ehkäpä siinä tule imetettyä vauvaa, ja varmaankin myös luettua iltasatuja.

Hoitopöydän laatikoihin tulee vielä lisää täytettä, kunhan saan pestyä lisää vauvan vaatteita. (Ensi viikolla pitäisi putkipoikien keretä jatkamaan remonttia, ja saadaan lopultakin pyykkikone käyttöön, viimeiset neljä kuukautta onkin piinattu äitiä pyykkivuorillamme.) Alatasolle ostettiin kolme laatikkoa joihin laitetaan vaipat.

Hoitopöydän päällitason laatikosta löytyy tarvikkeita, kynsisakset, hiusharja, hoitovoide, pumpulipuikkoja... Pilvi-kuosisen hoitoalustan tilasin netistä. Ja tuo hymyilevä aurinko-kuva piti ottaa talteen, niin vauva saa sitten virnuilla sille. :)

Vaatekaappien oviin kaipasin myös hiukan piristystä, ja laitimme tuollaisia pöllöjä siihen pelleilemään.

Neulomiset on ollut hiukan katkolla ku sormeni turposi niin kovin että kävi kivuliaaksi moinen tikuttelu. Hiukan paksummilla puikoilla ja langoilla olen sentään saanut hiukan jotakin aikaan.
Tämmöisen hupullisen toukkapussin sain neulottua.

Ja tästä ihanan pehmeästä Merino-langasta olin kovin tohkeissani.

Siitä sain valmiiksi pienet tossut, jotka jätin hoitopöydälle odottelemaan käyttäjän kotiintuloa. <3