Muutama sana (ja kuva) meirän muksun vaatetuksesta (ja touhuista)

Muistan joskus vuosikausia sitten katsoneeni jossakin vaatekaupassa lastenvaateosaston ohi kulkiessani, miten paljon siellä pienissä vaatteissa oli kuin aikuisten vaatteita minikoossa. Siis tyyliltään. Muoti menee ja tulee ja yltää myös lastenvaatteisiin, mutta jotkin kaupoissa näkemäni lastenvaatteet ovat kyllä saaneet jäädä paikoilleen. Esim. pikkutyttöjen rintaliivit on asia jota en vain ymmärrä. Miksi sellaisia ylipäätään on? Pukekoon kukin lapsensa kuten tahtoo, niin minäkin teen. Pääasiassa ajatukseni on, että lapsella saa olla värikästä ja pirteää vaatetta, ja vaatekaappien hyllyillä onkin iloisen kirjavat pinot. (Ja vieläpä siistit sellaiset, koska Touhuhäärätär itse ei ylety niihin!) Haluan lapsella olevan yllään siistit ja puhtaat vaatteet. Vaikkakin ulkona kesäisin käytetäänkin vähän semmoisia "rohjovaatteita", ettei haittaa jos likaantuu tai rikkoutuu.

Kuitenkin myös touhuhäärättären garderobista löytyy muutama vaate joka on kuin aikuisen vaate minikoossa. Kuten tuo pallotakki. (Yläaste-aikaan äidinkielen opettajallani oli samanlainen. :)

 

Puhumattakaan tuosta nahkatakista ja noista farkkuhousuista.

 

 

Minulla ei ole mitään tiettyä vaatemerkkiä mitä fanittaisin erityisesti. Pidän kyllä paljon monistakin eri merkeistä, kuten nyt vaikka Nosh, Sampsukka, Polarn O Pyrett, Gugguu, Mainio, Paapii, Metsola, Me and I, Papu, Marimekko...  niiden eettisyyden ja/tai kuosien vuoksi, mutta en ole Touhuhäärättärelle kuitenkaan kaikkea mahdollista haalinut mitä mieli tekisi. Melkolailla hankin kirppareilta mitä sattuu löytymään, mutta vastapainoksi ostan myös joskus uusia kaupasta, tai tilaan netin kautta, tarpeen tai mielihalun mukaan. :) Jonkin verran olemme myös saaneet lahjaksi vaatetta, ja joiltakin ystäviltä heidän lastensa vanhoja vaatteita. Kaapit pursuvat. :)

Hiekkalaatikkohommissa kirpparin hattureuhka, paita ja kengät, ja kaverilta saadut housut.

Keinutteluhommissa uusina ostetut hattu ja leggarit, paita kirpparilta.

 

Iltapäivän teekutsuilla samassa asussa.

  

Tuossa tuo sama Me and I-paita, ruttuisena pyykkiin menossa. Uutena tuskin olisin ostanut, kirppikseltä siistinä 2€ hintaan lähti mukaan. 

Sekin on muuten niin jännä, miten joillakin on tapana hinnoitella kirppikselle vaatteita merkin mukaan ilman, että huomioi millään tavalla vaatteen kuntoa. Tuo ostamani paita oli siistissä kunnossa, ei nukkaa tai haalistumaa, napit tallella ja kuva kunnollinen. Juuri tuon merkin paitoja näkee usein haalistuneita, nuppuuntuneita, jopa reikäisiä, ja silti hintalapun hinta on pitkälti yli 10€. Kyllä kyllä, maksavathan ne uusinakin, mutta kirppari nyt on hiukkapikku eri juttu. Vaan ei kai se ole tyhmä joka sen hinnan pyytää, vaan se joka sen maksaa... :)



Viimeksi eilen ostimme tytölle pari uutta vaatetta, Tokmannilta tämmöiset kesämekot joiden hauskoista ja pirteistä kuoseista pidin.

 

Niitä merkkivaatteita ostan joskus tosiaan netin kautta, joskus myymälistä mikäli joku kiva sattuu löytymään, mutta tosi usein niitä tulee vastaan kirppiksillä.

Tampereen reissulta tarttui ihan myymälästä mukaan tämä POPin paita. 

Kirppikseltä Metsolan body, muistaakseni 2€.

Nämä Noshin bodyt tilasin netin kautta. Heillä on usein aika kivoja kuoseja.

Nämät Sampsukan paidat ostin tarjoustangosta Kädentaidotmessuilla. Muistaakseni 10€/kpl. Samoin tuon punaisen kettubodyn, sen hintaa en muista yhtään. Kettumetsä-kuosisen potkari-asun ja bambi-mekon tilasin netin kautta.

  

Nämä leggarit ja tuon mekon olen ommellut itse. Mekon kangas on Paapiin, myös Kädentaidotmessuilta ostettu. Sinisten leggarien kangas löytyi kirpparilta, ja valkoisten leggarien kangas on kirpparilta löydetystä kietaisuhameesta. Uusiokäyttöä. :) Haluaisin kovasti ommella niin paljon enemmän, mutta aikaa vain ei tahdo olla. Ehkäpä sitten kun Touhuhäärätär on hiukan isompi.

Nykyisellään melkein puen tytölle mieluummin paidan kuin bodyn, se tuntuu niin paljon helpommalta näin ison tytön kanssa. Bodyjen käyttö vähentyi aika paljon silloin kun tyttö lähti kävelemään, mutta ulos usein puin kuitenkin bodyn, ettei ole selkä paljaana jos paita nousee.

Nyt kun kesä saapui täällä paljasvarpastellaan usein, ollaan mekko päällä, tai teepparin kaverina leggarit tai sortsit.

Muutamia kuvia muutamien viikkojen takaa...

Tässä Touhuhäärätär ajelee ensimmäistä kertaa pyörällään.

 

Leikit kesken omassa huoneessa, ja vähäsen käsipesulla. Ihan itte.

 

Värittelyhommia.

Prinsessa Rimpsrempsan ballerina-asu

 

 

Vauva sylissä siivoamassa ja ähräämässä kenkää jalkaan.

 

Räkäkäkätyshepulointia sohvalla. Nuo leggarit olen myös tehnyt itse.

 

Kun sisällä tuli oikein kovin lämmin, keveni vaatetuskin melkolailla.

 

 

Tässä oltiin lähdössä tapahtumaan joka järjestettiin eräällä lähialueen hevostallilla.
Pikkulikka niin tohkeissaan ettei pysähtynyt kuvaankaan ennen kuin oli köytettynä vöihin. :D

 

Joskus on hauska ajatella mitä hän itse mahtaa tuumata omista lapsuusajan vaatteistaan, kun sitten isompana katsoo vanhoja valokuvia. Joitakin tiettyjä vaatteita pakkaan korjuun ÄP-laatikkoon muiden muistojen joukkoon. Siellä on jo ensimmäinen käytössä ollut lusikka ja lautanen, muutamia leluja, kirjoja, kuvia, ja vaatteita. On jotenkin ihana ajatella sitä hetkeä kun hän saa tutkia tuon laatikon kaikki tavarat ja vaatteet läpi, ja lukea kirjeet jotka isimiehen kanssa hänelle kirjoitimme. Sitten isona tyttönä. Kuitenkin se hetki tulee niin äkkiä, vaikka siihen nyt vielä onkin vuosia aikaa. 

On ihanaa nähdä kaikki tuo kasvu ja kehitys mitä hänessä koko ajan tapahtuu, vaikka jokin osa minussa haluaisi pitää pienen tyttärensä vauvana sylissään turvassa aina. <3

Muutoksen tuulet yltyivät melkoiseksi myrskyksi

Olemme taas ahkeroineet alakerrassa isimiehen kanssa. Viime aikoina on hetkittäin tullut jo vähän uupunutkin olo, kun urakkaa vain tuntuu olevan niin valtavasti, ja kuitenkaan siihen liikenevää aikaa ei kovin usein löydy. (Saattaa toki olla, että migreeni on osaltaan vaikuttanut vireystason laskuun) Mummi on taas mahdollistanut remonttimme jatkumisen hoitamalla touhuhäärää, viimeksi eilen. Ilman mummin apua siellä olisi alakerta edelleen saman näköisenä kuin tänne muuttassamme.

Piti oikein itsekin hakea pari vanhempaa kuvaa verrokiksi. 

Tässä ensin tulevasta työhuoneesta. 

Sama tuleva työhuone samasta suunnasta kuvattuna hiukan myöhemmin.

Touhuhäärättären tulevasta leikkihuoneesta

Sama leikkihuone samasta suunnasta kuvattuna.

Nykyisellään näissä kahdessa huoneessa on päästy sisustuksellisesti jo melkoisesti eteenpäin näistä kuvista. Kuitenkin lattioilla on kaikkea ylimääräistä laatikkoa ja pussia täynnä rompetta hakemassa paikkaansa. Lähinnä odottelemassa jotakin seinään ilmestyvää hyllyä johon saa sitten loppusijoituspaikkansa. :)

Melkoinen muutos tuolla on kyllä jo nyt aikaansaatu!

Ja edelleen on Muljaukset kovasti kesken, yksi huone kokonaan aloittamatta. 

(Tai no, kolme muuta sen lisäksi, mutta niitä ei ole tässä vaiheessa 

tarkoituskaan ottaa työn alle. Katsellaan sitten joskus myöhemmin.)

Lattiat me laitoimme uuteen uskoon, tässä muutama kuva siitä vaiheesta.

 

 

Kuivumisien jälkeen maalikerroksia.

 

Siinä vaiheessa kun saimme matot lattioille, alkoi tila tuntua jo paljon kotoisammalta, ja kieltämättä koko projekti siltä, että siitä todella tulee valmistakin jossakin vaiheessa. Huonekaluja paikoilleen ja tavaroiden läpikäymistä ja paikoilleen laittelua. Sitä sarkaa riittääkin kynnettäväksi, mutta mikäs siinä, se on mielestäni ihan mukavaa puuhaa, olettaen että kaikelle on oma paikkansa. Tässä vaiheessa kylläkin joitakin säilytykseen jätettyjä tavaralaatikoita on ollut turhauttavaa käydä läpi, kun niille tavaroille ei ole vielä mitään paikkaa. Onneksi nyt parhaillaan on työn alla vanhasta perunakellarista vaate-/varastohuone, niin saamme tilan johon voin pakata kaappeihin ja hyllyihin ainakin osan noista tavaroista.

Huonekaluja meillä riittää sen verran, että saamme kalustettua niillä alakerrankin, eikä niitä ole hankintalistalla, lukuunottamatta leikkikeittiötä touhuhäärättärelle. Ja ehkä jotakin lapsen pöytää ja tuoleja. Lisäksi saattaisin haluta sohvan tai ainakin jonkun vierassängyn tai minkälie patjasysteemin yhteen tiettyyn kohtaan... Mutta katsotaan nyt kun kaikki löytää oman paikkansa, mahtaako tuntua silloin enää siltä, että sohva olisi hyvä idea. :)



Ikkunat on myös odottelemassa maalipintoja ja osittain karmien uusimista.
Ja vuorilautoja. Ja ehkäpä mahdollisesti verhojakin.
Kuitenkaan en malttanut olla hiukan laittelematta sisustusjuttuja ikkunoille.

Aika rajua tää remppaaminen on hetkittäin ollu, mutta kyllä mein alakerrasta tulee niin hieno, 

että se on varmasti sen vaivan arvoinen! Sitten voi hymyssä suin katsoa näitä kuvia remontin tuiskeesta, (kuten esim. tuo allaoleva tiililäjä joka revittiin tulevan vaatehuoneen seinistä) ja muistella sitä kaikkea siivoamista ja maalaamista ja lattioiden valamisia ja mitälie eri työvaiheita. Sitten voikin katsella vain tyytyväisenä ympärilleen valmista oleskelutilaa ja huokaista onnesta. 

Sitä(kin) hetkeä odotellessa.