"Teille on saapunut suurikokoinen lähetys..."

Jokin aika sitten täytimme tukihakemuksia netissä Kelan sivuilla, muunmuassa äitiysavustuksesta. Päätimme rahan (140€) sijaan ottaa pakkauksen. Parisen viikkoa siinä suunnilleen meni kunnes paketin sai hakea postista.

Laatikko laatikossa. :)

Tuossa laatikossa on tuollainen sukupuu johon voi kirjoittaa sukulaisten nimet.

Ajattelin kylläkin antaa lapsen piirtää noihin pallukoihin sukulaisten kuvia, voihan niihin viereen kirjoittaa kuka kukin on. Noh, aika näyttää mitä keksitään. :)

Tässä lista pakkauksen sisällöstä. Mielestäni melkolailla kattavasti kaikkea. Hiukanhan tuo sisältö ja kuosit aina vaihtelee, mutta olen ihan tyytyväinen tämän vuoden pakkaukseen.

Niitä bodyjä... Ainoastaan tuo luonnonvalkoinen päälimmäinen ja pienin body on käännettävillä hihoilla ja kietaisusidonnalla. Olisi ollut mukava jos olisi ollut vaikka pari-kolme tällaista bodyä, ne kun on kuitenkin helpoimpia ihan pienen vauvan kanssa. Toisaalta, äkkiähän se siitä kasvaa, ja pakkauksessa riittää sisältöä pidemmälle ajalle kun vain ensimmäisiin parin-kolmeen vauva-kuukauteen. Kuoseista viehätyin eniten tuosta oranssi-valkoisesta aaltoraidasta.

Loput kaksi bodyä ja kahdet viisistä potkareista. Näistä kyllä tykkään kaikista. Tuo valkoinen pienempi body on ihan perus ja yksivärinen, mutta jotenkin kiva sekin. Kovin pikkuinen. :) Tuo käpykuosi isommassa bodyssä on kiva, ja tykkään tuosta pallobodystä. Ehkä vähän retro, suloinen.

Loput kolmet potkarit. Näistä mikään ei erityisesti sytyttänyt, mutta ihan kivoja kuitenkin. Tuo pieni valko-vihreä raitapotkari on jotenkin kovin hempeä. Ja pieni. Sitten sen näkee onko pieni vai sopiva vai suuri kun saadaan vauva maailmaan ja nähdään millä mitoilla sieltä tullaan. :)

Puolipotkareita neljät, pienet harmaat ja vaaleankeltaiset on varvasosilla varustetut, violetit ja tummemman harmaat on avoimilla lahkeilla. Näistä nuo pienet harmaat on jostain syystä mun lempparit. :) En tiedä mikä niissä nyt niin suloista on, mutta tykkään kovasti.

Kaksi potkupukua. Näitä ajattelin lähinnä yökkäreiksi, mutta voihan niitä muutenkin pitää.

Villahaalari ja kevyttoppahaalari. Tuo villis on ihana! Se on kiva pukea viileämmillä keleillä lämmittämään haalarin alle. Ja tuossa kevyttopassa on käännettävät hihat ja lahkeet, sekin on kiva juttu. Vähän näissä joissain vaatteissa muuten hennoo olla sitä Putouksen Salme Pasi-hahmoa... ;D Sillai kai.

Kolme myssyä, kahdet sukat ja kahdet lapaset.

Sukkikset, harsoliinat (2kpl), kestovaippa ja kaksi lisäimua ja huppupyyhe.

Alus- ja pussilakanat, peitto ja peitoksi avattava makuupussi. Tuo pussilakanan ötökkäkuosi on söpö.

Toppahaalari, toppatöppöset ja topparukkaset.

Haalarin kuosista lähempi kuva,
"Hyppää, hyppää hytkytassu, hyppää, hyppää hytkymassu. Sinä senkin syli-hassu." :)

Ruokalappu, kuolalappu, patjasuojus ja patja. Kun tuosta laatikosta siis saa vauvalle tehtyä pienen ensisängyn. :)

Vaatteiden lisäksi pakkauksessa oli pieni pussi josta löytyi vielä lisää kaikkea pientä tarpeellista.

Sellaista sisältöä tänä vuonna. Aika paljon kaikenlaista, ja ihan kivoja vaatteita kaikenkaikkiaan. Uskon kyllä, että en olisi sillä rahasummalla välttämättä saanut hankittua kaikkea tätä mitä paketissa on, toki varmaan kirppareilta melko paljon kaikkia hyväkuntoisia vaatteita saa, (varsinkin näin pienissä kokomitoissa) mutta nämä on kaikki uusia ja käyttämättömiä. 

Vielä toistaiseksi kaikki saavat olla pakkauksessa säilytyksessä, mutta jonkin ajan jälkeen niitä pitää sitten jo alkaa käyttöönottopestä valmiiksi.

No ny se riemu si alko!

Melko villiltä näyttää tän hetken tilanne tuol pesuosastol... :D

Mut ei se ton piikkaukse jäljiltä o takapihalla kyl yhtää sen parempi näkymä... :D

Sit pitäs kovasti miettiä ja suunnitella mitä ja mihe ja millai. Huh-hui-jak-kaa. *haukottelua*

Menneen viikonlopun messuhuumaa ja yllätetyn riemunkiljaus postilaatikolla

Viime viikonloppuna Tampereella Messu- ja urheilukeskuksessa järjestettiin Suomen Kädentaidot-messut. Messut on kolmepäiväiset, perjantaista sunnuntaihin, ja me äitini kanssa ryysimme paikalle lauantai-päiväksi. (Mies kierteli sillä välin lähialueen kauppoja) 

Messuista on muodostunut jonkinasteinen perinne itselleni, haluaisin kovasti mukaan tuohon hulinaan joka vuosi. :) Kova tunkuhan siellä on, mutta rennolla asenteella ja kiireettä mukana kyllä pärjää. Bussikuljetuksilla liikkuvat käsityöläisryhmät joskus rynnivät ja tönivät kiireessään, jotta kerkeisivät nähdä kaiken mahdollisen ennen kuin bussikyyti lähtee ja jättää. Me ehdimme hyvin kiertää äidin kanssa kaikki kolme hallia, ja teimme hieman löytöjäkin. Niistä lisää hieman tuonnempana... (=alempana, heh...)

Tässä muutamia ostoskasseistani löytyneitä käyntikortteja ja mainoksia...

...ja tässä niitä löytöjäni. :)

Kuten huomata saattaa, lankahankintojeni määrä jäi tällä kertaa hämmentävän vähäiseksi. Yksi (1) kerä. Siis YKSI! Hyvin harvinaista moinen. Ehkä keskityin enemmän katselemaan vaan jotakin lapsi-juttuja, vaatteita ja leluja. Noh, tuommoisia hankintoja joka tapauksessa tuli tehtyä. 

Kaikki nuo kortit ostin lapsen huoneeseen, Paapolta (klik klik) 

Piparimuotit nalle ja traktori on Pläkkyrimestari Pentti Tuomisen tekemiä. (Voi sitä valikoimaa, oli hiukan vaikeuksia päättää mitkä kaksi valkkaan.)

Harmaa koirapipo on ostettu mamaGolta http://www.mamago.fi/

(tästä pääsee suoraan nettikauppaan) Kuosi huvitti ja eiköhän vauva piponkin tarvitse. :)

Puinen "palikkatesti", tuo tuommoinen koottava lelu on konstikkaalta Mietin eri lelujen välillä jonnin aikaa, mutta päädyin tuohon kun siinä on kivat ja värikkäät kuvat. Hauska nähdä yhdisteleekö lapsi aikoinaan seepralle vaikkapa kirahvin päätä vai miten sujuu eläinten kokoaminen... :)

Tuo Regian lankakerä on riikkapiikkan myyntipöydästä. Ihastuin kirkkaisiin väreihin, ehkäpä itselle ihan perussukkaa tuosta kunhan saan nyt jonossa olevat ensin puikoteltua valmiiksi. :)

Tikkerperiltä ostin tuon punaisen pöllö-katselulelun vaunuihin kiinnitettäväksi.

Tuo söpö-kuosinen keltainen paita on Sampsukalta ostettu. Aivan valtavan ihania kuoseja, paljon erilaisia värikkäitä ja suloisia lasten vaatteita. Tykkäsin ihan hirmu paljon, ja kunhan lapsi kasvaa, niin voi olla että jotain kivaa tulee joskus tilattua verkkokaupan puolelta. Ui että, joitakin tyttöjen tunikamekkojakin oli niin suloisilla kankailla, että ihailimme niitä kilpaa äitini kanssa. Ja pojille paitoja ja housuja ja voi et-tääää... :D

Sellainen mieleenjäänyt koju oli myöskin koruja myynyt Vernada. Siinä vaiheessa messuja olin jo niin väsynyt ja särkyinen tämän pallomahani kanssa, etten oikein jaksanut katsella ja valkkailla ja vertailla koruja, mutta otin esitteen mukaani ja päätin palata puodin koruihin kotona netin kautta. Niin sitten teinkin, ja kyllähän sieltä mieleinen koru löytyi, joten laitin tilauksen menemään. :)

Messuilta sai myös ilmaiseksi joitakin Novitan lehtiä, sekä tämän (hienosti sivuttain laittamassani kuvassa komeilevan) Eiran langat-lehden.

Lankaesittelyiden lisäksi lehdestä löytyy muutamia neuleohjeita, joista ensimmäisenä silmiini osui tämä Ornamentti. Tuollaiset kirjoneulesukatkin voisi joskus väkertää kun keksin vain kivat langat. Onhan nuokin värit kyllä ihan kivat, mutta voisi kokeilla vaikkapa oranssia ja mustaa, tai vihreää ja keltaista. Tai ihan mitä vaan mieleen nyt sattuu tulemaan, enpä viitsi luetella. :)

Niin siitä tämän aamuisesta postinhakureissusta!

Mainitsin siitä Vernadasta ja niistä koruista, katsokaa mitä laatikossa oli mainospostin seassa;

Ne tilauskorut tuli jo!!! Ensin lipsahti pieni riemunkiljaus, ja hymy (se sellainen mielipuolisen virne) säilyi kasvoilla pitkään. Miten kauniisti pakattukin, voi sentään...

Ja kääritty kuplamuoviin että tulee siististi perille asti.

Kaulakoru in action. Olin niin tohkeissani etten huomannut ottaa toista kuvaa sydämen kääntöpuolesta, Siellä lukee NEVER EVER GIVE UP

Ja in action myös rannekoru. Tekstiksi valitsin ELÄ. NAURA. RAKASTA

Sellaisia hankintoja. Tykkään kyllä isosti. :) 

Ihan yhtä isosti en tykkää siitä, että nyt kun lopettelen tän postauksen, vuoroaan odottaa tiskikoneen tyhjennys ja uusi täyttö, ja keittiön pöydälle ilmestyneen rytöläjän läpikäyminen, järjestäminen ja siivous. Ja ruuanlaitto, ajattelin lähteä villisti askartelemaan jauheliha-makaronilaatikkoa. Nooh, toisaalta, noiden touhujen jälkeen saa taas oikasta sohvalle ja jatkaa neuloosia... :)

Vaunut ja vaatteita vauvalle

Meillä oli viime perjantaina kontrollikäynti lääkäriin. Kaikenlaista uutista kuultiin, mutta suurimmaksi osaksi asiat on onneksi ihan hyvin, sekä mulla että vauvalla. <3

Teimme samalla reissulla hiukan hankintoja vauvalle. Turvakaukalo ja vaunut, ja muutama vaate.

Koitin räpsytellä äsken kuvia kun vielä hiukan on päivänvaloa. Kyllä noista jotakin näkee. :)

Tuleva isi valkkasi unikaverinkin vaunu-unille valmiiksi. :D

Ja minä sitte valkkasin toisenlaisen toisiin vaunuihin.

Ostimme kahdet eri vaunut jotta ei tarvitse ryllistellä lumisilla renkailla talon läpi kun nukuttaa vauvaa ulkona terassilla, ja ei tarvitse siellä nostella vaunuja rappusissa. Toisia voidaan säilytellä terassilla, ja ehkä välillä jättää mummilaankin, sielläkin kun voi takapihan terassilla ottaa päiväunet.

Oon ihan hirmu tyytyväinen näihin vaunuihin, vaikka vasta käytössähän sen sitten näkee millaiset ne on. Halusimme vaunuissa olevan paksut ja isot renkaat jotta kulkeminen onnistuu lumella ja epätasaisellakin reitillä. Lisäksi työntöaisa on säädettävä kummassakin, (toisessa heittoaisa) kummassakin kova koppa, ja kummatkin on yhdistelmävaunut. Kummankin mukana tuli hyttys- ja sadesuojat, ja toisessa myös hoitolaukku. Toiseen tilasin netistä hoitolaukun, ei tarvitse talven tuiskuissakaan hulmuttaa hyttyssuojaa tuolla alakorissa. :)


Vielä myöhemmin katsotaan sopivaa sänkyä ja hoitopöytää, kunhan saadaan ensin vauvan huonetta hiukan rakenneltua.


Tälläiset pienet taulut jo väkersin vauvan huoneeseen.

Aloitin neulomaan vaunuihin unisuojaa, tuollaista pientä vilttiä jonka voi huiskasta eteen varjostamaan ja pitämään samalla itikoitakin poissa kun vauva nukkuu. Monesti näkee niitä harsoja käytettävän tuossa, mutta ajattelin, että joku muu systeemi olisi kivempi. Saas nähdä mitä tuosta sitten olen mieltä kun valmistuu, saattakin olla, että käännyn niihin harsoihin... :D Joku suoja kuitenkin olisi hyvä olla ihan auringoltakin, ja tietty lapsikin voi nukahtaa paremmin kun peitetään hiukan näkyvistä sitä kaikkea mielenkiintoista mitä ympärillä tapahtuu, malttaa sitten alkaa nukkua. Toivottavasti. :)

Tuossa vielä muutama vaate jotka ostimme, ruskeat samettiset potkarit, ruskea raitabody, violetti tähtikuvioinen haalari, ja kirjava paita. Se onkin jo hiukan isompaa kokoa, mutta kuosi oli niin kiva ja hinta halpa, että päätin ostaa. Lisäksi sitten nappasin muutaman kestovaipan kokeiltavaksi.

Meillä aloitellaan pian kylppäriremppaa. 

Taas sitä valintojen vaikeutta kaupassa kun niitä eri laattoja valkkaillaan... 

Voi hyvänen aika. :)

Keskeneräinen keittiö

Remonttitohina jatkuu. 

Lattia on nyt muuten valmis, mutta listoja ja kynnyksiä vielä mietitään ja valkkaillaan, ja kun saadaan päätettyä mitkä otetaan, niin asennellaan paikoilleen. 

Ajattelin, että olisi kiva verrata kuvia tän hetken tilanteesta, ja siitä miltä täällä näytti kun olimme saaneet avaimet käteen, ennen kuin aloitimme siivousta ja remonttia. 

Nyt ollaan keittiön (ja aikalailla kaiken muunkin) suhteen vähän kuin välivaiheessa, lattiataso alkaa olla kunnossa, katto on vielä laittamatta. Ja kalusteet on vielä hiukan niin ja näin, makkarissa ja olkkarissa on mahdolliset lopulliset kalusteet paikoillaan, (makkarista tosin vaatekaappi vielä puuttuu) mutta keittiö ja vauvan huone ovat kesken. Ja kun eihän siihen kannata mitään kalusteita kantaakaan, tiellä vain ovat. 

Tällä hetkellä meno on kuin suuremmassakin ruokasalissa, keittiön ja vauvan huoneen välistä puuttuu seinä, ja ruokapöytämme on vauvan huoneen puolella. :) Tuossa välissä siis on joskus aiemminkin (piirrosten mukaan) ollut seinä, mutta se on jossakin vaiheessa purettu pois. Noh, piakkoin laitamme sellaisen siihen takaisin. :) 

Eli tässä on vauvan huoneen suunnasta kuvattu kohti keittiötä muuttopäivänä...

...ja tässä sitten tän hetkinen näkymä.

Jääkaappi ja tiskikone ostettiin uudet, muuten on vielä samat systeemit. Pöytätasot vielä aiotaan vaihtaa. Ja tiskikonekaan ei ole vielä lopullisesti asennettu paikoilleen, ei vain viitsitty viritellä mitään väliaikaisratkaisua kun kuitenkin joutuu taas muljaamaan kun vaihdetaan nuo pöytälevyt. Seiniin pitäisi vielä valita tapetit, niin kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa valmistuu. Entiset tapetit jo revittiin alta pois. :)

Ja tässä vielä toinen kuva samasta suuntaa mutta hiukan eri kulmasta, niin näkyy paremmin tuo miehen laittama uusi lattia. Voi että miten siitä tuli hieno!

Kohti talvea ja pakkasia

Ilmeisesti jotku raskaushormonit sai mut valtaansa kauppareissulla, ku ihan muita tavaroita etsiessäni törmäsin lintulautoihin, ja sit tuli kauhee huoli pienistä linnuista pakkaskeleillä, ja pakkohan siitä oli sit ostaa lintulauta ja siemeniä pussillinen. 

Seuravassa kaupassa oli vähä toisenlainen lintulauta, ja semmonen talipalloteline. Kopan kautta kassalle sit neki pääty. 

Mä tutkailin netistä sitä talipallojuttua, en o ikinä tajunnu ettei niitä talipalloja sais laittaa linnuille siinä omassa verkossaan, vaan se verkko pitäs irrottaa ja laittaa se pelkkä pallo semmoseen telineeseen. Siinä on siis joku vaara et linnut saattaa jäädä jaloistaan kii ja sotkeentua siihen puolityhjään verkkoon. Lintulaudoistakin oli tietoo että pitäs olla semmonen missä linnut ei pääse siementen päälle, niin ei taudit ja tartunnat leviä. 

Nyt ku sitte tuli yöpakkaset, niin aattelin et on varmaa sopiva aika alottaa lintujen ruokinta, ja viriteltiin miehen kanssa lintulaudat ja talipalloteline paikoilleen. Halusin ne sellaselle paikalle, että voidaan ikkunasta seurailla käykö siinä aterioimassa ketään, niin tuossa männyn oksilla tuntu olevan sopivat paikat. Siihen näkee meidän makkarin, ja olkkarin ikkunoista. 

Hieman ujompi talitintti seurasi pohjattoman linnunpöntön katolta ravintoloiden ruokatarjontaa.

Pöytävarauksen tekivät toinen tintti ja varpunen.

Kurre sen sijaan kävi vain juoksukaistalta hakemassa take away-annoksen mukaansa.

Sotkassa oli tarjouksessa sohvia, päädyimme tälläiseen ihanaan reilun kokoiseen kulmasohvaan.

Tyynyt kuuluivat siis kauppaan, lukuunottamatta noita kolmea violettia, ja noita kahta ruskearaitaista. Päätimme ostaa myös tuon rahin, niin kummallekin riittää hyvin tilaa oikein retkottaa makuullaan. On siinä ihana kölliä telkkaa katsellen ja neuloen samalla. Tuo epämääräinen kirjava mytty violetin tyynyn edessä on mun keskeneräinen neuloosi. :) Sukkaa pukkaa. (Ja ikkunan karmit maalataan ensi kesänä, verhotangot ja verhot ois tarkotus saada vielä ennen vuoden vaihdetta paikoilleen. :) Niin, ja kattopaneelit.)

Ystäväni tilasi kirjavasta langasta polvisukat, ja nyt on toinen sukka sovitusvalmiina. Jatkan niitä kunhan on sovittelut soviteltu ja tarkat mitat saatu, mutta tässä välissä olen nitkutellut ajankulukseni sitten muuta. 

Tälläiset nilkkasukat tein Novitan 7-veljes raitalangasta Twist Or Not-mallilla.

Ja pienestä raitakerästä riitti juuri ja juuri lanka näihin pieniin Kurttu-sukkiin. En viitsinyt tasailla raitoja, niin halusin ne kulkemaan päinvastaisissa järjestyksissä, aloitin kumatkin sukat siis varresta neulomalla, mutta toisen kerän päältä ja toisen kerän sisältä tulevalla langalla. Ihan kivasti värit kuitenkin mun mielestä kohdistui, violetit osuu kummassakin samaan kohtaan, ja siniset ja vihreät raidat vastakkain.

Vauva voi hyvin ja kasvaa hurjaa vauhtia, kuten myös maha... Enää ei kaikki vanhat housut mee päälle mahan kohdalta. Osa sentään kuitenki vieläkin. :) Mua jotenki huvitti tää appelsiinipallo jota kattelin, erityisesti tästä kuvakulmasta aika hullun näkönen. Näyttää isommalta tälläi katottuna.

Takassa palaa tuli, mies kittaa eteisen ikkunanpieliä, ja minä tein lasagnea. Kohta jatkuu remontit, mies tekee lattian laminoinnin loppuun, ja mä maalaan eteisen. Sitten vähän siivoillaan ja järjestellään, ja illalla mennään mummilaan viettämään saunailtaa.

Vatsan ja vauvan kuulumisia

Ohhoijaa.


Viime yö oli taas melkoisen mahdoton migreenin vuoksi. Valvoin puoli seitsemään aamulla kovassa säryssä, ja jälleen piti varmistaa dopplerilla, etä vauvalla on kaikki hyvin. Kyllä se niin pelottaa pienen puolesta joka kerta kun kohtauksen aikana tuntee jatkuvasti miten pieni potkii ja sätkii koko ajan, ja sitten jos kaadun, niin kaatumisen jälkeen ei tunnukaan enää lainkaan liikkeitä. Onneksi myös tähän asti joka kerta on kaikki kuitenkin ollut kunnossa! Nyt vielä on helpompaa kun mahaakaan ei ole paljoa, mutta raskauden loppuaika ja kaatuilut ison mahan kanssa on ihan eri juttu. Juuri tästä syystä en ole halunnut monille ihmisille kertoa vauvasta (en edes kaikille läheisille ystäville). Menetyksen pelko on niin suuri. Helpompaa ja säästävämpää itselle ja miehelle kun vain harvat tietävät. Onneksi maha on edelleenkin niin pieni, ettei ketään ole huomannut mitään, saa melko helposti vielä peitettyä. Kuitenkin koitan olla ajattelematta ja stressaamatta koko asiaa sen enempiä, enhän voi migreeniini vaikuttaa tai sitä hallita. Yritän olla ja elellä ihan rauhassa hetki kerrallaan, nautin ja laittelen uutta kotiamme sen mitä jaksan, pala kerrallaan.




Jotenkin kyllä tuntuu ihan hölmöltä se, miten pieni mahani vieläkin on, vaikka vauvalla jo onkin jonkin verran kokoa. Paino tippui yhteensä 10 kiloa siitä mitä se oli ennen raskautta, ihan siitä syystä kun en enää voinut syödä migrenilääkkeitäni. Jotenkin koko tämä raskaus tuntuu vieläkin välillä niin epätodelliselta. Vaikka olen tuntenut vauvan liikkeitä jo muutaman viikon, niin se, että peilikuva on vatsan kohdalta pienempi kuin missään vaiheessa viimeiseen neljään vuoteen, se on jotenkin niin hölmöä. Kuitenkin mennään jo puolivälissä raskautta. Mahdun edelleen hyvin vaatteisiin jotka ennen raskautta kiristivät vatsan kohdalta. Joku outokumpu siinä kyllä näkyy, mutta tosiaan pienempi kuin aikoihin, vaikka nyt siellä on vauva, aiemmin oli vain lääkekiloja. Tähän mahaan on vähän vaikea suhtautua kun siitä on kuullut aiemmin vauvauteluja muutaman vuoden ajan, ja silloin se outokumpu on ollut vain lääkkeiden vuoksi. Aika paljon siitä olen kärsinyt, ihmiset on joskus kovin ajattelemattomia sanoissaan. Meistäkin puhuttiin varmana faktana, että vauva niille tulee, ja kun mahani näytti samalta vielä kaksi vuotta myöhemmin, juttu käännettiin niin, että niillä on pieni lapsi kotona ja vatsassa kasvaa toinen. Kuitenkaan ketään ei koskaan missään nähnyt meitä vauvan, vaunujen, turvakaukalon tai minkään siihen viittaavan kanssa, ja olin koko ajan töissä. Ainoastaan lääkkeiden turvottama mahani sai ihmiset juoruamaan tuolla tavalla. Se kyllä satutti kovasti, kuitenkin olisimme halunneet yrittää lasta, mutta lääkityksieni vuoksi ei ollut varmaa olisiko se meille koskaan mahdollista. Onneksi nyt tilanne on tämä, aika näyttää miten sitten vauvan syntymän jälkeen selviän migreenin kanssa. Jollakin tavalla myös koen kasvavan vatsan kivana ja hyvänä asiana, ja olen siitä valtavan onnellinen ja kiitollinen. Silti haluan, että tieto vauvasta ei saavuta kovin monia ihmisiä. Ja toki haluamme miehen kanssa itse kokea sen ilon, kun kerromme uutisen jollekin, jonka kanssa olemme päättäneet sen jakaa.


Rakenneultrassa vaikutti kaikki olevan hyvin. Vauva tosin näytti heti huumorintajunsa, oli päättänyt sijoittaa itsensä mahaani poikittain, selkä ylöspäin, jalat koukkuun ja peppu pystyyn. Siinä huokaisi kätilökin että; ”Jaahas, tää kaveri onki täällä nyt hiukan hankalassa asennossa...” Mittoja jouduttiin ottamaan muutamaan kertaan kun vauva laittoi hiukan haastetta touhuun sätkimällä ja potkimalla. Siinäkin kun koitettiin tarkkailla huulihalkio-tilannetta, vauva veti kätensä naaman eteen, ja kun myöhemmin yritettiin uudestaan katsoa huulta, niin sama temppu näytettiin uudelleen. Melkoinen veitikka tuntuu olevan. Pieni rakas.

Myöhemmin on sitten vielä kontrolli, mutta ainakin tässä vaiheessa vauvalla vaikutti asiat olevan hyvin. Joskus sitä varmaan pitäisi sitten hankkiutua johonkin vaunuostoksille, vielä ei olla uskallettu, tässä on kuitenkin niin pitkä aika vielä. Kyllä niitä ehtii ihan hyvin katsoa sitten myöhemmin.


Tässä vielä kuvat outokummusta
ja outokummun asukista, joka morjestaa ja sanoo, että 
"Nähdään sitten kevättalvella!"