tiistai 31. tammikuuta 2017

Aika menee äkkiä! Kuulumisia 2-vuotisneuvolasta.

Käsittämätöntä että rakas Touhuhäärättäremme on jo niin iso tyttö! Tänään kävimme 2-v neuvolassa.
Käynnistä jäi taas niin valtavan hyvä mieli, että sen voimin jaksaa pidempäänkin myhäillä.

Ensin eteisaulassa Touhuhäärältä valui muutama kyynel kun hän olisi halunnut lähteä äidin kanssa takaisin ulos leikkimään, mutta se harmi helpotti nopeasti. Neuvolatätimme on valtavan ihana, aivan täysin oikealla alalla oleva nuori nainen. Hän kohtaa jokaisen lapsen lempeydellä ja rauhallisesti, ja saa tuntemaan neuvolakäynnit ystävän luona pistäytymisiltä.

Kävellessämme Touhuhäärän kanssa käytävää pitkin käsi kädessä vastaanottohuoneeseen, edellämme kulkenut neuvolatäti näytti penkillä istuvaa nallea vähän kuin lohdutukseksi, että "Katsopas kun nallekin on tullut neuvolaan ja odottaa tuossa omaa vuoroaan." ja Touhuhäärä siinä ohikulkiessaan sanoi lohdutukseksi nallelle; "Ei mitään hätää." :)

Juttelimme kuulumisiamme ja keskustelimme perheemme asioista. Nyt on taas hiukan haastavampaa aikaa kun isimies on sairaslomalla, mutta toivotaan että kaikki selviää ja hän saa tarvitsemansa avun. Kuluttavaahan se tämmöinen nyt on, mutta minkäs tässä voi. Päivä ja hetki kerrallaan, kun en oikein muutakaan jaksa enkä voi.

Touhuhäärä näytti neuvolatädille kuinka osaa potkaista palloa, ja rakenteli eri muotoisista palikoista tornia, silitteli lelukoiraa ja katseli kaappien oviin kiinnitettyjä lasten tekemiä piirroksia ja höpötteli niistä jotakin.

Juttelimme että tyttö syö itse, ja pukee useimmiten itse, joissakin vaatteissa tarvitsee hiukan apua. Tunnistaa ja osaa nimetä väreistä punaisen, sinisen, keltaisen, vihreän, oranssin ja mustan. Neuvolatäti oli tuosta aika vaikuttunut ja kertoi että vasta 4-vuotis-neuvolassa heillä pitää osata tunnistaa ja nimetä kolme eri väriä. Hän kehui että on hienoa että jo nyt kiinnostaa niin monet eri asiat, ja että meillä on ihana, hienosti kehittynyt tyttö. Motoriset ja kielelliset taidot ovat hänellä oikein hyvät. Juttelee paljon, joskus viiden tai kuudenkin sanan lauseita, ja ymmärtää hienosti puhetta. On hyväntuulisen ja tyytyväisen oloinen, ja hyvässä vuorovaikutuksessa oleva reipas pieni tyttö. Hyppii, juoksee ja kiipeää.

Saimme vanhempina myös kehuja kun olemme antaneet lapsen pienestä asti harjoitella taitojaan ja rohkaisseet siinä, emmekä suojelleet liikaa ettei saa kiivetä ja tutkia.
Kasvatamme järkevästi ja johdonmukaisesti, ja yhdessä sovituin säännöin ja menetelmin. Lapsi huomioidaan kaikessa ja asiat hoidetaan huomioiden lapsen tunteet ja ikätaso, ja häntä ja hänen tunteitaan ja ajatuksiaan kunnioitetaan.
Niin se on meillä kyllä mennyt jo odotusajasta asti. Lapsi on aina ollut kaikessa tärkein ja ensimmäisellä sijalla.

Jäi niin hyvä mieli kun ammattilainen näkee tapamme toimia hyväksi ja kehuu että lapsen nopea ja hyvä kehitys ei tule tyhjästä, vaan siitä saa vanhempana onnitella itseään onnistuneesta työstä.

:) Neuvolaan mennessä itketti tytärtä, sieltä lähtiessä äitiä.
Kyllähän sen tiesi että meillä on kaikki hyvin, mutta oli ihana ja lohdullinen kuulla, että joku ammattilainen on asioista samaa mieltä, ja kehuu kasvatustamme.

<3