Touhuhäärättären temmellystila

Niin se vaan on, että vaikka joskus lapsen kanssa ährätessä 

päivät tuntuvatkin hetkittäin pitkiltä,

niin viikot ja kuukaudet kuluvat nopeasti,

ne vain lipuvat ohitse.

Ei sitä ajankulua siinä huomaa kun jotenkin kaikki on aina 

vähän sitä samaa kiireistä arkea,

mutta kun sitten katsoo taaksepäin, 

huomaa miten moni asia onkin oikeastaan muuttunut.

Noh, vapaa-aikaa ja omaa aikaa ei oikein tunnu koskaan löytyvän,

se on ainakin yksi juttu joka on pysynyt samana ja muuttumattomana pidempään.

Nyt kuitenkin lapsen nukkuessa päiväuniaan, 

isimiehen nukkuessa yövuoron univelkojaan,

pyykki- ja tiskikoneiden louskottaessa taustalla,

voin hetkeksi istua alas 

ja koittaa saada jotakin postausta taas aikaan.

Räpsyttelin kameraa alakerrassa 

ja sain kuin sainkin kuvia koneelle asti,

jotenka esittelyvuoroon pääsee leikkitila.

Touhuhäärätär viihtyy vallan mainiosti tuolla,

eikä välillä malttaisi lainkaa pois.

Minustakin on ihanaa kun on tila 

jossa saa levittää lelut ympäriinsä, 

eikä niitä tarvitse aina iltaisin siivota pois 

jottei ketään astu päälle yön aikana.

Saa tehdä vähän mitä milloinkin mieli tekee, 

leikkiä tai pelata, askarrella tai lukea...

Askartelunurkkauksessa vietämme aika paljon aikaa.

Touhuhäärä on todella innokas askartelija,

malttaa istua pitkiäkin aikoja paikoillaan 

kun askartelu on hänelle niin mielekästä puuhaa.

Sujuu hienosti helmien pujottelu ja saksetkin pysyvät käsissä.

Eilen harjoiteltiin hiukan ympyrän leikkaamista,

yllätyin miten se todella onnistui pienellä avustuksella niin hyvin,

että ympyrät olivat ympyrän muotoisia, 

eivät kuin mitä hyvänsä hukkapaloja roskista.

Välillä tehdään värityskirjoja tai piirretään, 

joskus liimaillaan kiiltokuvia tai laitellaan tarroja omaan vihkoon.

Välillä sitten laitetaan ruokaa.

Tykkään mieluummin ostaa ruokaleikkien ruuat kankaisina tai puisina,

 kuin muovisina. Ja onhan nuo kovin söpöjäkin. :)

Tässä keittiössä on aina katettuna herkut pöytään.

Usein myös kananmunat kiehuvat liedellä,

ja uunissa paistu kakku ja pipareita.

Kananmunien kuoret siististi kennossa... :)

Master Chef Junior ruuanlaittopuuhissaan...

Tuossa huoneen vasemmanpuoleisen seinän yläreunassa on tuo hylly, 

kun halusin paikan leluille jotka eivät ole niinkään käytössä vaan koristeina.

Kesken imuroinninkin pitää välillä hiukan lisätä mausteita keittoon.

Tuosta kirjahyllystä löytyy pelit ja kirjat,

leluastiat, Pet Shop-hahmot ja kirjainpalikat...

Joitakin leluja myös, muumitalo ja muumien laiva,

sekä ihana pino söpöjä pieniä matkalaukkuja.

Keinuhevonen kannustetaan laukkaan joka kerta,

ja toisinaan ajellaan hiukan myös autolla.
Se onkin vallan hienoa vuosikertaa, enomieheltä peritty. :)

(Sääli kun en huomannut ottaa siitä parempaa kuvaa)

Tässä näkyy tuo toinen kuvatapetti jonka valitsimme,

 se sopii mielestäni kivasti tuohon, ja antaa vähäsen väriä 

ja valoa ja eloa muuten hiukan kolkkoon tilaan.

Samoin kyllä tekevät nuo ihanat nappimatot,

voi miten lämpimät ja pehmeät ne ovatkaan 

pienen leikkijän pepun alla

kun välillä kootaan palapeliä tai leikitään jotakin lattialla.

Piti oikein ostaa kolme kappaletta 

niin sai koko huoneen lattian yhtenäiseksi. :)

Sitten vielä jotakin hiukan liikuttavaa joka ansaitsee ihan oman huomionsa. :)

Muistan miten äitini osti minulle Sylvanian Families-nalleperheen

 ja jotakin huonekaluja heille kun olin pieni.

Voi miten kiva niillä oli leikkiä.

Alkukesästä pyöräilimme Touhuhäärättären kanssa kaksin kauppaan, 

jahän sai valita itselleen oman 

Sylvanian Families-hahmoperheen ja muutamia huonekaluja.

Mukaan lähti pupuperhe ja keittiötarvikkeet, sekä wc-tarvikkeet. :)

Hankin myös aloitussetti-talon ja myöhemmin sitten 

toisen hiukan suuremman talon johon mahtuu koko perhe huonekaluineen. 

Tuon aloitussettitalon saa liitettyä tähän uuteen taloon, 

ja se olikin syy miksi valitsin juuri tämän talon.

Lisäksi valitsin myös joitakin uusia huonekaluja.

Koitin saada räpsittyä joitakin kuvia pupuperheen uudesta talosta ja sisustuksesta,

hivenen heikolla menestyksellä tosin, 

mutta kyllä tuosta nyt hiukan näkee ja saa kuvaa kyseisestä porukasta.

Tämä setti on ollut kovin mielenkiintoinen ja viihdyttävä,

ja sen parissa on istuttu leikkimässä pitkiä aikoja...

...sekä äiti, että tytär... :)

Hauskaa kun on joku tuommoinen tuotesarja 

joka on säilynyt samanlaisena niin pitkään, äidiltä tyttärelle. 

Varsinkin kun menivät mokomat muuttamaan niiden My Little Ponyjenkin ulkomuotoa...

Olemme vielä koittaneet nauttia niistä sateettomista hetkistä joita on saatu.

Isimiehen rakentama hiekkalaatikko on ollut ahkerassa käytössä,

kiitokset enomiehelle ja vaarille hiekkakuormasta!