Ihana sadevesisuihku

No nyt! Meillä pääsee suihkuun kotona, eikä tarvii ramppaa vanhempien luo suihkutteleen. Remppasedät kävi ennen joulua laittelemassa jotai muoviputkia/-letkuja, jotka sitte myöhemmi siis vaihdetaa pysyvii, mut tää o ny tämmöi väliaikaisratkasu. 

Ei o enää pahasti kesken! Kodinhoitohuoneessa pitää vielä kitata ja maalata, ja sitte saa vetää vesiputket sun muut systeemit. Pöytätaso ja lavuaari (+hana) sinne myös viritellään, ja kattopaneeli ja -listat, kuten myös suihkuhuoneen puolelle. Nii joo ja ovi suihkun ja pukkarin välille. :) En muista oliko vielä jotai muutaki mitä siinä piti laitella ja tehdä, mutta tuossa kai nuo suurimmat ja tärkeimmät.

Me ostettiin tuommonen sadevesisuihku, ja ollaan kyl tykätty kovasti. Lisäks siis on tuo käsikäyttönen tavallinen suihku, jossa on muutama erilainen säädettävä toiminto. Jotai hierovaa suihkua ja sumusuihkua, ties mitä. :) Hyvin toimii. 

Voi mite mä odota että saa pesukonee paikoillee ja saa alkaa käydä läpi vauvan vaatteita ja lakanoita sun muita! Me ollaan tähän asti pyykätty vallan mun vanhempien luona, enkä o viittiny mitää vauvan juttuja pestä vielä, laittelen tässä kotona sitte ku ne saa suoraa telineeltä viikkailla kaappeihin ja hoitopöydän laatikoihin ja sänkyyn.

Mä nappasin tämmösen lähikuvan tuosta shampoopullokolosta, tykkään siitä ihan hirmusti! Kiva ku ei tarvii viritellä mitää erillistä telinettä, tai kyykkiä lattialta kaikkia puteleita.

Heräsin taas parin tunnin unien jälkeen kun pää jyskytteli niin ettei nukkumisesta tullu enää mitää. Välillä sujuu hiukan paremmin nää nukkumiset, mutta useimmiten se nukkuaika jää kovin lyhyeks. Päivisin koitan ottaa päiväunia, mutta eipä sekään migreenin vuoks onnistu kovinkaan usein.

Nyt alkaa olla raskaus jo sen verran loppusuoralla, et kaikki mahdollinen "raskausoire" on tavottanu. Sentää ei mitää myrkytystä o tullu ainakaa vielä! Rautakuurille jouduin ku veri oli nii huono, ja nyt on tablettien vuoks sitte mahakipuja. Ja vaihdoin jo siis kertaalleen uusiin tabletteihin, mutta eipä ollu mitään hyötyä. Verenpaine oli kans koholla. Ja jalat nii turvoksissa ettei nilkoista erotu luut. Maha alkaa olla nii piukeella ja kireellä, et välillä vauvan venytellessä tuntuu ku hän sinkasis ittensä siitä mahanahkojen läpi maailmaan. Kiristää mut vielä vaa venyy. Arpia on tullu hiukan, ahkerasta rasvailusta huolimatta. Selkä on ollu myös melko kovilla, onneks sain serkulta lainaan tukivyön, se on aika hyvin auttanu. Liitoskivut o välillä ollu nii rajuja et kävely ja istuunmeno/nousu on ollu melko tuskaa. Suonenvedot ja krampit kans herättelee välillä öisinki. Pahoinvointia on ollu edelleen sillon tällön, tasasesti koko raskausajan.

Vauva on onneks mun migreenikaatumisista huolimatta kunnossa ja voi hyvin. Kovin aktiivinen kaveri tuntuu olevan, ei enää mahdu potkimaan, mutta muljaa ja mutkeltaa kaiken aikaa. Reagoi hauskasti ääneen kun isi juttelee hälle, varsinkin silloin kun isi laittaa päänsä vatsalleni, heti vauva tölmii häntä poskeen. :) Myös vanhempieni koiran haukuntaan on reagoitu liikkumalla. Välillä vauva sentään malttaa pitää taukoa ja nukkuukin.

En tiedä mikä mahtaa olla mun ympärysmitta tätä nykyä, mutta harvassa alkaa olla ne vaatteet joihin mä mahdun. :)

Urakka puolivälissä

Kylppärissä on tapahtunu hurjia! Ny o päästy melkolailla puoliväliin, vielä vesisysteemit ja lattiakaivot + viemäriputket/mikkälie systeemit, nii se alkaa olla siinä. Kodinhoitohuoneesta pitää vielä hiukan kittailla seiniä, ja sitten saa maalata ja vetää putket. Voi että, me saadaan piakkoin pesukone käyttöön! Tähän asti on piinattu pyykkivuorilla mun vanhempia. 

En muista kerroinko jo aiemmin, mutta siis nämä tilat on nyt vaihdettu kolmatta kertaa eri päin. Ensin suihkuhuone on ollut tässä mihin se nytkin tulee, (kuvan etuosan huone) ja sauna tuolla perällä, myöhemmin ne oli jostain syystä remontoitu ja vaihdettu toisin päin. Nyt muljattiin meidän toimesta taas, suihku saunan paikalle, ja entinen suihkuhuone kodinhoitohuoneeksi. Myöhemmin tehdään vielä sauna, mutta nyt sille ei ole niin tarvetta. Sauna siis tullaan laajentamaan kodinhoitohuoneesta seinän läpi autotallin puolelle, siellä riittää tilaa temmeltää. :) 

Laattojen mallien ja värien miettiminen ja valinta oli vaikeaa. Ihan liikaa vaihtoehtoja, jokikistä väriä ja mallia tyrkyllä... Mietittiin, vertailtiin, kierreltiin ja katseltiin, ja lopulta päädyttiin mustaan pintakuvioituun puolikarkeaan 10x10 lattialaattaan, ja valkoiseen kiiltäväpintaiseen 20x40 seinälaattaan. Lisäksi otettiin jonkin verran mustaa valkokuvioitua lasimosaiikkiä, ja muutama harmaa pintakuvioitu 10x10 seinälaatta. Onneksi saatiin kerralla kaikki mitä tarvittiin ja haluttiin. Ai niin, muutamia lasitiiliä ostettiin myös!

Todettiin, että on se väri sitten mikä hyvänsä millä jotakin tehosteraitaa tekee, niin kyllä siihen jonkin ajan jälkeen varmaan alkaa kyllästyä. Koimme mustan, valkoisen ja harmaan "turvallisiksi" vaihtoehdoiksi. Väriähän voi tuoda sitten matoilla ja pyyhkeillä jos siltä tuntuu.

 

Pähkäilyjen jälkeen sain tuon ihanan pesuainepullo-kolon jota kovasti toivoin! Ja oon kyllä hirmu tyytyväinen, nyt ei tarvii viritellä mitää irtotelinettä tohon heilumaan ja tippumaan ja ruostumaan... :)

Niistä lasitiilistä tehtiin tuollainen pieni "seinänjatke" tuohon oviaukkoon, kun päädyimme ratkaisuun jättää oven pois tuosta kohtaa, ei turhaan tukita tilaa ahtaaksi. Ollaan hirmu tyytyväisiä miehen kanssa, ja tähän mennessä käyneet vähät vieraatkin ovat kehuneet. No, tokkopa nuo haukkua olisi kehdanneetkaan. :)





Vauvan huoneessa on kans edistytty, väliseinää ei vielä ole, mutta ikkunaseinä ja päätyseinä sai tapetin, (ja maalin) pintaan. Äiti oli taas ahkeroimassa, ja tapetoi seinät. Valitsimme tälläisen päällemaalattavan kuviotapetin. Kuvissa värit vääristyy, mutta tässä ylemmässä siis vielä maalaamaton valkea pinta.

Ja tässä alemmassa maalattu liila pinta. Kiiltelee vielä kun maali ei ole kuivunut. Raskastahan se oli tuolla hääriä maalitelojen ja jatkovarsien kanssa, mutta sain pitkän päivän jälkeen urakan päätökseen. Maskin läpi on melko raskas hengittää, mutta ilman sitä en olisi voinutkaan mitään tehdä. Kävin aina välillä ulkona haukkaamassa happea.

Nyt olen vanhempien luona evakossa etten altistu itse enkä altista vauvaa noille hajuille. Ihan vesiliukoisia maaleja siis nuo ovat, mutta kyllä niistäkin sen verran hajuja ja mitälie kemikaaleja irtoaa, etten voi nyt olla tuolla kotona niitä hengittelemässä. Sitten alkaakin melkoiset tuulettamiset kun nuo saadaan kuiviksi, ja väliseinä liisteritapetteineen laitettua... :)

Ryppyreunasia

En tiiä mahdettiinko jo kumotakin se päättäjien nimisuoja-päätös, ettei karjalanpiirakoita voi sanoo karjalanpiirakoiks ellei niitä o leivottu Pohjois- tai Etelä-Karjalassa. Noh, en tiiä voiko näitä meen rävellys ryppyreunasia hyvällä tahdollakaa sanoo karjalanpiirakoiks, mutta tulipa tehtyä.

Milla oli tehny piirakoita ja neuvo miten se onnistuu. Ja siitäkös minä sitte tohkeisani innostuun, ja ku pahaa aavistamaton ukkokulta tuli kotiin, nii mullahan oli jo riisipuurot jäähtymässä ja tarveaineet levitettynä ympäri keittiöö. Mies teki taikinan ja kauli piirakat, mä levittelin täytteen ja rypyttelin reunat. (sen o näkösiäki) :D

Hämmentävintä o se, että näistähä tuli iha hyviä! Kumpikaa ei oltu koskaa aiemmi tämmössiä tehty.

Karjalanpiirakoiden resepti

Riisipuuroa ohjeen mukaan valmistettuna (1 litraan maitoa)
2,5 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
4 dl ruisjauhoja
2,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

50 g voita


Valmista puuro ja anna jäähtyä. Sekoita veteen suola ja osa jauhoista. Lisää  öljy ja lput jauhoista. Jos taikina tuntuu kovin vetelältä, voi vehnäjauhoja lisätä hieman.

Tee taikinasta pötkylä ja leikkaa siitä viipaleita. Kauli viipaleet ohuiksi letuiksi piirakkapulikan ja ruisjauhojen avulla. Kaulitessa voi käyttää reilusti ruisjauhoja jos taikina jää kiinni pöytään, ne tuovat myös lisää rapeutta kuoreen.

Levitä kuoriin riisipuuroa niin, että reunoille jää sentin verran puurotonta aluetta. Rypytä piirakka. Paista 300 asteessa uunin ylimmällä tasolla 15-20 minuuttia, kunnes puuro on hieman ruskistunut.

Laita kylmälle paistinpannulle 50g voita, 0,5 dl vettä ja ripaus suolaa. Anna kiehahtaa. Uita piirakat pannulla molemmin puolin heti uunista oottamisen jälkeen. Laita jäähtymään.


Muutamia vinkkejä;

Kaulitut kuoret kuivettuvat kohtalaisen nopeasti, joten ne kannattaa peittää odotusajaksi. Aloita piirakoiden täyttäminen siitä kuoresta, jonka kaulit ensimmäiseksi.

Puuron voi levittää veitsen tai vaikka lusikan avulla, mutta puuron joukkoon kannattaa rikkoa yksi kananmuna, se auttaa ettei puuro tartu veitseen kiinni, on helpompi levittää.

Piirakat voi pannulla käyttämisen sijaan voidella voisulalla.

Jos haluat piirakoista pehmeitä, peitä ne liinalla voissa uittamisen jälkeen. Jos haluat rapeita piirakoita, älä peitä niitä.

Askarreltiin vielä lisäksi munavoita, ja täytyy kyllä kehua, että hyviä piirakoita tuli. Kuuman kaakaon kanssa maisteltiin tyytyväisinä. :)

Suolalyhty

Törmäsin tämmösseen suolalyhtyyn internetin ihmeellisessä maailmassa, (facebookissa) ja aattelin et tää vois olla semmoi mistä mäki tykkäisin.

Elikkäs, tarvitaa joku lasinen astia, (kapeahko ja korkee o parempi ku levee ja matala)

karkeaa merisuolaa, (joku kyl sano normaalin suolanki käyvän, en tiedä, kokeilin tota karkeeta merisuolaa vaan. En tiiä oisko se sit joteki nopeempi tässä prosessissa...)

ja sit vielä tarvii pikkusen keitettyä vettä.

Astian koosta ja mallista riippuen pohjalle joku 2-4 cm sitä merisuolaa. Mä laitin tohon suunnillee 2 cm, lasimaljan pohja on n.7cm halkasijaltaa, ja tohon matalimpaan kohtaan yläreunaan on n.18cm. Tuommone kaareva malliltaa, hiukan hankala mittailla, mut en ny usko et se o näissä jutuissa nii justiisa, kokeilemalla näkee mitä sattuu tulee. :D

Sitte kaadoin sitä keitettyä vettä suolan päälle, nii että se just peitty. Plojahti hiuka reilusti, ja aattelinki et pitäskö valuttaa osa vedestä pois, mut aattelin et kai se siitä haihtuu nii annoin olla.
Tuonne päälle sitte tuikkukynttilä palamaan, niin suola alkaa kiteytyä ja nousta reunoja pitkin lasia ylös. Lämpö siis nopeuttaa prosessia, ja niinpä mä nostin ton pötin mein leivinuunin päälle lämmittelemään. (Joku kerto laittaneensa löylyttelyjen jälkeen saunan lauteille ottaan vähä jälkilämpöö.) :) Mikä vaa lämmin paikka varmaa nopeuttaa kiteytymistä, mutta ihan se tuikkukynttiläkin vaikuttaa, hitaammin vaan.

Tämä oli seuraavan aamun näkymä. Ja siis en ollu lainkaa polttanu siellä mitään tuikkukynttilää, kokeilin vaan tota kynttilää, et mite mahtuu ja miltä näyttää. Pelkkä uunin lämpö sai sen suolan noin innostuneesti kiteytymään.

Nyt kaks päivää myöhemmin näkymät on tämmösset. Hiukan lisää noussu ja jotenkin tiiviimmin menny noi reunat, ei näy enää nii paljo selkeitä välejä.

Kaikki vesi oli haihtunu, kiehutin hiukan lisää ja ripottelin tavallista suolaa pari teelusikallista pinnalle. Ja nyt laitin tuikkukynttilän palamaan ja tuomaan myös sitä lämpöö tuohon lyhtyyn, katotaan mten se suolan kiteytyminen siinä edistyy.

Aika kivan näkönen kyllä, vois vaikka laittaa ulos terassille pöydälle. Mutta lämmitelköön nyt rauhassa vielä täällä sisätiloissa, saa kasvatella kiteitään. :)

Systeemit kohdillaan

Kylppäriremppa etenee. Seinissä on vesieristykset. Tai no, ei vielä kaikissa seinissä, tarvii hivenen kittailla vielä ensin. Mutta hyvältä vaikuttaa ja melko nopsasti on edetty vaikka remontti lähtikin lipumaan suunniteltua laajemmaksi. Hyvä siitä tulee. :)

Taidan olla tulossa kipeäksi, eilen illalla jo palelsi kovasti, ja makailin vällyjen alla. Saattoi kyllä johtua migreenistäkin, siinäkin joskus kohtauksia edeltää kova palelu. Joka tapauksessa, en jaksanut enää illalla alkaa lämmittämään, joten tein tänään aamusti tulen uuniin.

Nyt sitten istuskelen villasukat jalassa sohvan nurkassa, neulon vauvan vaunuvilttiä odotellessani ihanaa ystävää kylään, ja kuuntelen kun sade ropsuttelee ikkunaan. Mikäs tässä ollessa, systeemit kohdillaan. :)

Herkkumielihalu

Oon yrittäny pitää tän vauvamaha-ajan melkolailla kohtuutta kaikessa herkuttelussa ja syödä muutenki terveellisesti (niinkun nyt yleensäkin), mutta välillä tulee semmonen PAKKO-SAADA-JOTAI-HYVÄÄ-fiilis. Selailin siinä sit nettiä ja poukkoilin eri blogeja läpi, kunnes löyty kivan olonen blogi, ja sieltä sitte helppo ohje suklaakekseille, ja vielä muutamia kuvia herauttaan veden kielelle. Eihän mulle jääny mitää muuta vaihtoehtoo ku leipasta muutamat keksit!

Eli ohje on Millalta lainattu, kotikuusenalla-blogista. Milla on myöski postannu ihania kirjoneule-ohjeita, mm. poro-sukkiin ja erilaisia pöllö-kuvioita, lapasiinki löytyy ohjetta.

Mutta mutta; keksejä oli saatava! :D


Suklaakeksit

250g voita
2dl sokeria
1,5dl fariinisokeria
2 munaa
7dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
1,5tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
300g suklaata

Vatkaa voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen, ja vatkaa kunnolla kummankin munan jälkeen. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää niitä vähän kerrallaan seokseen. Pilko suklaa pieniksi paloiksi, ja lisää taikinaan kun puolet jauhoista on lisätty.

Taikinan voi laittaa halutessaan joksikin aikaa jääkaappiin jähmettymään.

Pyörittele taikinasta pieniä palloja, litistä ne ja asettele leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paista 175 asteessa n. 15-20 minuuttia, keksien koosta riippuen.
Annoksesta tulee noin kolme pellillistä keksejä.


Olin niin tohkeissani näistä kekseistä, etten muistanut tuoda kaupasta kun suklaata, fariinisokeri unohtui. No, korvasin tuon 1,5dl fariinisokeria laittamalla 1dl tavallista sokeria, ja 1/4dl siirappia.

Ja näin siinä sitten kävi kun en jättänyt riittävästi tursuvaraa, taikina oli varmaan vetelämpää sorttia sen siirapin vuoksi... Eh... :D

Hyviä näistä kuitenkin tuli, ja piti äkkiä pakata kolme pientä rasiallista pakastimeen, ennen kuin kaikki on jo syöty. :)

Ekan erän jälkeen muistin ostaa fariinisokeriakin, ja pääsin testailemaan keksien tekoa ihan rehellisillä oikeilla aineilla. :)

Ja kun kerran oikein villille päälle satuin, niin päätin tehdä tuplamäärän taikinaa! Olihan ne munat melkein piakkoin kohta sitäpaitsi menossa vanhoiksi. HA, mikä ihana tekosyy!

Villisti myös valitsin valkosuklaata normi-maitosuklaan kanssa. :)

Aineet valmiina, sohellus voi alkaa!

Litatut raakileet odottelemassa uunia...

...ja pintarusketusta hankkimassa käyneet keksit.

Tällä kertaa ei tursunnut ollenkaan siinä määrin kun siirappitaikinalla leivotut... :D

Hyvin kelpasi kummankin taikinan tekeleet, ja vielä sentään on jonkin verran jäljelläkin. 

Tosin, ei varmaan kovin kauaa, kun isäntäväki käy kilpaa ahmimassa... :D

Pikapostaus kylppärirempan keskeltä

Kylppärissä hommat etenee hyvin.

Remontti laajeni aiottua isommaksi, kun päätimme samaan katastrofiin uusia 50 vuotta palvelleet lattiakaivot. Nyt viemärit on viety läpi alakertaan; vanhat kulkivat lattian sisällä, ja olivat ajan hengen mukaisesti valurautaa. 

Vesikiertoisen lattialämmityksen putket on nyt myös asennettu odottelemaan valua.

Piakkoin pitäski olla sit jo laatat valkattuna ja ostettuna...