Kotitöissä pikkuhäärä "apuna"

Edelleen sairastellaan, mutta sitähän se on.

Riemua riitti kuitenkin kun saatiin hetki nauttia lumesta.

Pyykkituvalta hyvää iltaa!

Äitillä on semmonen tapa, että se laittaa noita märkiä pyykkejä killumaan tommosista telineistä.

Mulla on semmonen tapa, että mää otan niitä sieltä sitä mukaa alas lattialle.

Joskus ku oon oikeen tohkeisani, nii nappaan noihin telineen jalkoihin kii ja vemputan ja sohotan siitä joka suuntaan niin vimmatusti ku vaan hiukanka kerkeen. Siitä äiti ei yhtään tykkää. Se luulee että mää meinaan kaataa sen telineen päälleni! Hah, hölmöyttä! Mä vaan tykkään kattoo ku ne kaikki pyykit heiluu ja hulmuaa.

Äiti yleensä täyttää kaks telinettä kerralla, eka yhden, ja kun se on valmis ja se siirtyy uuden telineen luo, niin mä tarkistan sitä ekaa. Sillä välin äiti täyttelee sitä toista telinettä, sitte se tulee sekottaan mun järjestelyt siihen ekalle telineelle, ja mulla on siinä kohtaa aina sit kova kiiru että ehdin sillä välin saada sen toisen telineen pyykit ojennukseen. Lattialle siis. Välillä mää en malta keskittyä yhteen telineeseen kerrallaan, vaan autan äitiä sitä mukaa järjestään pyykkejä kun se niitä sotkee.

Kylläpä siinä oli mulla taas urakkaa! Ja äiti sano että sillä on ollu vähä kiiruinen ja raskas päivä. 

Hah! Hölmöyttä!

-Pikkuneiti itte-

Äiti sano että kotityöt ei tekemällä lopu.

Mää oon ollu tänään tosi ahkerana!

Heti aamusta me mentiin neuvolaan, mun 10kk tarkastukseen. 

Neuvola-täti oli hyvin vaikuttunu mun taidoistani, vaikka mää vaa leikin nukkevauvalla ja tutkin sitä sen tätin työhuonetta. Se kehu mua, mää kuulin. Se täti kehu äitiä ja isiäki, vaikka ne vaan istu ja höpötti, tekemättä mitää. Mää kuulin senki.

Kotona mää sitten oonki siivonnu ja järjestelly koko päivän.

Äiti laitto mun huoneeseen peppupyyhkeitä ja puklurättejä ja kylpypyyhkeitä, 

se tuppas ne kaikki mun hoitopöydän hyllyyn! Mää otin sen koko satsin siitä pois ja tarkistin että viikkaukset on tehty kunnolla. Ne piti kaikki ihan avata että mää näin millaila äiti on ne laittanu, siinä oli ihan kauhee homma!

Siinä kesken viikkaustarkistusten mun tuli miäleen että millaikohan se äiti on mahtanu ne mun hoitopöydän laatikoissa olevat peitot, lakanat, ruokalaput sun muut viikata. Piti hetimiten ruveta tarkastaan niitäki ettei sitte vaa unohru vallan kattoo.

Äiti tuli siirtään mut kesken kaiken pelikentälle, mun lelulaatikoiden luo.

Mää oletin että nekin piti jotenki järjestää, niin mää sitte lajittelin ne erilaisiin kasoihin lattialle sinne tänne. Myös muihin huoneisiin kun en ollu yhtäänkä varma miten äiti ois halunnu ne laitettavan.

Kun mää hoidin nukkevauvaa olkkarin puolella, niin satuin kurkkaseen semmoseen kaappiin, siellä oli tommosia elokuva-levyjä pinoissa. Mää sitten otin nekin siihen urakaks ittelleni, aakkostin kaikki järjestykseen, ne oli ihan miten sattu.

Äiti vei mun kesken kaiken syömään, ja mun vähä lipes vahinkosa ruakaa ja juamaa pairalleki. Aina vähä vahinkosa lippee sillaila. Välillä ihan tahallaanki lippee sillaila. Mutta mää syänki reippaasti.

Äiti päästi mun sitte taas hoitaan vauvoja, mää koitin nukuttaa niitä vaunuihin.

Mää menin auttaan äitiä kun se valmisteli seuraavaa ruokailua. Mulla meni taas ihan järjestelyhommiks kaikki, ko äiti oli laittanu kaikki lusikat ja muut ihan millai sattuu laatikoihin. Mää sitte lajittelin ne järjestykseen. Osan lattialle.

Äiti rupes viälä ennen ehtoopuuron laittoo höttäyttään lattioita, ja mun piti sitten olla noissa johtotehtävissä. Siinä on urakkaa että kerkeen rempoo ton johdon ennen ku äiti siirtyy höttäyttään seuraavaa huonetta.

Mun tartti viälä iltapuhteina järjestellä ne keittiön lusikkalaatikot uudestaa, äiti oli menny taas sekottaa ne kaikki. Iha sekasi!

Mää vartoon niin tohkeisani ku huomenna meillä on pyykkipäivä!

-Pikkuneiti itte-

Pätkisteemalla eteenpäin.

Mä ja pikkuneiti ollaan kumpikin kipeenä. Taas. :C

Siitä huolimatta on kaikenlaista touhua riittänyt,

mutta nyt kun piha on saatu haravoitua (jo kolmatta kertaa tälle syksylle!!!),

niin saan "rauhassa" sairastaa sisällä.

Kiitokset avusta äiti, nyt kun vielä tuo tammi raaskii luopua lopuista lehdistään,

niin alkaa olla tän syksyn haravoinnit taputeltu. 

Käsittämätön määrä sitä lehtijätettä on tullutkin,

kompostissa on hiukan ylitarjontaa! Hahhaa! :D

Tänään meinaan hyvälllä omallatunnolla lintsata kaikista pakollisista kotitöistä, 

senkin uhalla, että tiedän niitä olevan huomenna kaksinkertainen määrä.

Noooh, jotku hommat on silti pakko tehdä, ihan jo turvallisuussyistä.

Nyt neidin päiväuniaikaan istuin alas ompelukoneen viereen, 

ja olen saanut jo hiukan jotakin aikaan.

Isimies kävi aamusella kaupassa, ja toi tullessaan yllärinä vaimolle lohtumässyjä. 

Juuri eilen sanoin mummille tuon tekemäni kanttinauhan muistuttavan minua jostakin, 

ja hetken päästä keksinkin, että no Pätkis-mässythän ne on samaa väriyhdistelmää! :D

Nyt yskien ja niistäen tasaisin välein olen ommella surrautellut taas niitä ruokalappuja.

Sain muutamia vuosia sitten isimieheltä yllätyslahjaa tuon ihanan ompelukoneen,
Singerin 160 juhlavuosi-malli. Aivan valtavan ihana kone, olen ollut tosi tyytyväinen!

Muutama valmiiksileikattu vartoilee vuoroaan.

Nämä kaksi siis valmistuivat jo eilen, kun pikkuneiti sai leikkiä mummin seurassa,
ja äidillä oli hetki aikaa ommella.

Näin nättejä kiemuroita surrauttelen menemään.

Ja toiseen testasin tällaista ruudukkoa.

Nyt kirmaan äkkiä jatkamaan projektia, että ehdin hiukan vielä ommella ennen kuin neiti jo herää.


Mukavaa ja aurinkoista viikkoa!