Kuluneen kesän aikana teimme melkoista urakkaa takapihallamme.
Siis siinä nimenomaisessa mäntymetsässä jonka viereltä kirjoitan. :)
Muutama ystäväni sanoikin, että meidän on oltava isimiehen kanssa järjiltämme ja täysin hulluja kun lähdimme tekemään niin suurta urakkaa vauvavuoden aikana. Kieltämättä kaikki se vauvavuoden kiire ja univaje riittäisi ihan itsessäänkin, mutta niin vaan otettiin urakka ja suoriuduttiin siitä. Ehkä se johtui osittain siitä, että se hulluus on meillä kummallakin synnynnäinen ominaisuus. Supervoima. :)
Suurimmalta osin kuitenkin on kiittäminen veljeä ja vaaria jotka olivat apumiehinä puiden kaadossa, oksimisessa ja pätkimisessä. Erityisesti vaaria, joka vielä kaiken muun avunannon lisäksi sirkelöi kaikki paksummat oksat ja latvat, sekä halkeli klapeiksi kaikki ne pöllit. Siinä sai kyllä erittäin ahkerasti kirvestä heiluttaa, niin valtava määrä niitä pöllejä oli.
Kiitokset myös mummille lastenhoidosta, muuten oma osallistumiseni urakkaan olisi jäänyt melkoisen laimeaksi.
 |
| Tässä tuo klapiurakka oli vasta aluillaa, pellihallin seinustalla vasta ensimmäistä riviä, ja alakerran halkohuone jo täynnä. |
 |
| Klapiurakka puolivälin paikkeilla, piti rakentaa lavoista alusta jolle pinottiin uutta kuormaa. 3x5 metriä, ja n.2 metriä korkea. Riittää muutamaksi vuodeksi polttopuita... |
Suunnitelmana oli että kaikki männyt kaadetaan, ja jos jossakin sopivassa kohdassa sattuu kasvamaan vaahtera tai pihlaja, niin jotakin niistä voidaan jättää paikoilleen, katsotaan sitten ajan myötä mikä tuomio tulee, saako jäädä kasvamaan vai nappastaanko pois. Lisäksi halusin jättää lähekkäin muutaman keskenään hieman eri korkuisen kannon jonkinsortin koristeeksi. Teen joskus sitten kun joudan jotakin kukkamaata niiden väliin. Nyt kantojen päällä on koristeena lyhdyt.
 |
| Tässä yksi niistä lyhdyistä iltahämärässä. |
Lisäksi suunnittelimme lapsille jotakin paikkaa johon saisi laitettua keinut. Ideoita heiteltiin ja ne hiukan kasvoivat matkan varrella, mutta lopputulokseen ovat tyytyväisiä sekä me vanhemmat, että lapset. Keinujen lisäksi köysitikkaat, trapetsi, renkaat ja liaani ovat olleet ahkerassa käytössä, satoi tai paistoi. Ensi kesänä kaivamme keinujen ympäriltä vielä lisää maata pois, ja laitamme siihen hiekkaa.
 |
| Nykyisellään keinuteline näyttää tältä. |
Aloittaessamme urakkaa huhtikuussa, emme olisi ikinä uskoneet, että olemme valmiita ennen elokuun puoliväliä samana kesänä. Noh, valmishan tuo nyt ei vielä suinkaan ole, mutta sen metsänkaadon osalta kyllä, moottorisahaa ei enää tarvita. Siistimistä on kyllä vielä paljonkin, nurmikon kylvöä ja sellaista istutusten laittoa ja puiden siistimistä, keväällä ajattelin leikellä joitakin puita, karsia oksia. Aika näyttää tykkäävätkö hyvää vai huonoa. Kukista en vielä tiedä mitä haluaisin istuttaa, mutta enköhän sitten ajan myötä keksi tai löydä jotakin joka miellyttää silmää.
Joskus sitten myöhemmin kun ehdimme ja jaksamme, ja on ylimääräistä rahaa, laitamme lapsille leikkimökin. Kovasti itselläni jo syyhyäisi sormet päästä sitä laittelemaan, mutta taitaa tarvita vielä jonkin aikaa hillitä. :D
Kesän kuluessa nappasin aina illalla kännykällä kuvan takaterassilta metsän suuntaan silloin kun olimme päivän aikana saaneet jotakin urakoitua. Kirjoitin noihin kuviin päivämäärät, (jopa vuoden, koska uskoin vakaasti urakan jatkuvan ensi vuonna) ja niistä on kyllä ollut kiva näin myöhemmin katsoa ja vertailla miltä metsä näytti ja miten urakka eteni.
Laittelen tähän aikajärjestyksessä joitakin noista kuvista.
Naapurit kehuivat että maisema on muuttunut edukseen (se meillä siinä hiukan tavoittena olikin) ja että teimme urakan hämmästyttävän nopeasti kun ainoa työkone moottorisahoja lukuunottamatta oli kantojyrsin. Kyllä se siltä tosiaan monena iltana tuntuikin, että urakoitu on. Ja vielä kun suurimman osan töistä "sai" tehdä siinä 30 asteen helteessä. Noh, tuon erittäin kuuman kesän ansiota on, että nuo keinutolpiksi kaadetut männyt kuivuivat aika nopeasti kun kaikki pihka valui ja kuivui niin hyvin.
Ja tosiaankin! Tuo blogini etusivun kansikuvassa näkyvä metsämaisema on juuri tämä sama kyseinen metsä, metsä jota ei enää ole. Aika näyttää mitä siihen tulevaisuudessa rakentuu ja kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti