Kolinaa kellarista.

Olemme viimeiset pari-kolme viikkoa isimiehen kanssa ahkeroineet kovasti alakerrassa. On tyhjennetty pariin huoneeseen tilaa (ja sullottu pari muuta huonetta lattiasta kattoon aivan täyteen huonekaluja ja tavaraa) On harjattu, imuroitu ja pesty. Ja maalattu, paljon. Kädet on nyt tosi huonona,  ja säryt melko kovia, mutta voi miten ihana alakerta meille tulee. 

Halusimme säilyttää alakerran hieman "rosoisen karheana", emmekä tahtoneet päällystää mitään pintoja niin, että alkuperäinen jäisi täysin piiloon, huonokuntoista lattiaa ja paria "tapettisoiroa" lukuunottamatta. Remontti on tuntunut valtavan mielekkäältä tehdä, koska jo pienen puurtamisen jälkeen huomaa ison eron entiseen.

Kaikki on edelleen kesken, mutta edistyy kuitenkin. Ja nyt on taas parin päivän "pakkopaussi" kun odotellaan lattiatasoitteen kuivumista. Seuraava pakkopaussi saadaan kun lattia päästään maalaamaan. Sitten vuorossa onkin jo tavaroiden kantamista ja sijoittamista paikoilleen ja ehkä jopa vähän jonkinsortin sisustamista.

Muutamia räpsäisyitä tähänastisista remonttivaiheista...

Tässä vaiheessa maali vasta katossa.

Patteriputkien ja kiinnikkeiden suojaaminen oli melkoisen haastavaa hommaa. 

Ja se katon maalaaminen sieltä putkien päältä ja välistä se vasta sitten olikin
melkoisen haastavaa hommaa.

Voi hurja miten erilaiselta tuo tila kokonaisuudessaan näyttikään ennen kuin mitään pintoja oli maalattu! Jo pelkkä katon maalaaminen valkoiseksi toi paljon lisää valoa koko tilaan!

Sekoittelin myös hiukan ruskeaa maalia, koska halusin jotakin pientä särmää, erilaista, omanlaista, ei kokonaan pelkkää valkoista. Joku JUT-TU! 

Noh, sillä ruskealla sitten pruitsuttelin yhden nurkan... (joka tässä kuvassa näkyy kovin huonosti...)

...mutta tässä seuraavaa työvaihetta jatkaessani erottuu jo huomattavasti paremmin.

Eli siis halusin siihen kulmaan tuon ruskean sinne "alle", ja kaikki muut seinät valkoisella,
ja tuon maalin valumaan tuohon ruskean päälle.

Siellä isimies jatkaa valkoisella värillä seinän ruiskuttamista...

Tässä näkee paremmin tuon kulman kun valkoinen on jo valmiina,
on selkeämpi kontrasti kun alkuperäinen harmaa seinä ei enää häiritse silmää. 

Kurjaa kyllä, jouduin maalaamaan tuon koko ruskean ja valkoiset valujäljet uudestaan käsin, koska ruiskuttaessa seiniä maalipöly tarttui kiinni ruskeaan seinään, ja hiukan "suttasi" kuviota. Oli tosi hankala maalattava, seinä on niin röpelöinen, mutta nyt valmiiseen lopputulokseen olemme isimiehen kanssa erittäin tyytyväisiä. Eihän siinä muiden mielipiteillä mitään väliä olekaan, itsellemme me tätä rakentelemme ja tuunailemme. :)

Seinissä ja katossa on mutamia hauskoja yksityiskohtia jotka halusimme jättää näkyviin maalipinnan alta. Olisihan siinä myös piisannut loputtomiin asti kitattavaa/peitettävää/levytettävää, mutta siihen emme halunneet lähteä, tila kun kuitenkin on mikä on, ja meille liian suuri vain varastotilaksi. Nyt sinne saadaan hienot oleskelutilat ja kaikki nuo neliöt hyötykäyttöön.

Siinä riittää sarkaa kynnettäväksi, mutta on ollut ihanaa kun lähes kaikki tuo remontointiaika on ollut yhteistä aikaa minulle ja isimiehelle. Kumpikin on siellä paljon urakoinut myös yksinään toisen ollessa neiti touhuhäärättären kanssa, mutta paljon on touhuhäärätär ollut mummin hoivissa ja me olemme saaneet kahdestaan rempata. Yllättävän hyvin ja nopeasti kaikki on sujunutkin, nyt vielä se lattian maalaaminen ja kuivumiseen menevä aika, ja sen jälkeen sinne saa jo kantaa huonekaluja paikoilleen! Laittelen uutta postausta kun projekti etenee. :)