Mietin vauvaa ja tulevaisuutta, ja selailin kuvia joita on otettu tässä odotusaikana. Jännä miten maha on muuttunu ja kasvanu, sitä ei jotenkin itse tajua ja huomaa, kun mahaansa yleensä katselee vain ylhääntä alaspäin. Yhtäkkiä vaan ei enää pysty leikkaamaan varpaankynsiä, ja nyt jo sukkien ja kenkien pukeminen on melko haastavaa, välillä liitoskipujen vuoksi ihan mahdotonta.
Muutama räpsy mahankasvatusmatkalta...
Elokuu 2014
Parisen kuukautta enemmän, mutta muutama kilo vähemmän.
Lokakuu 2014
Outokumpu alkaa erottua selkeänä pallona.
Joulukuu 2014
Enää ei pysty tätä palloa piilottamaan edes paksun toppatakin alle.
Tammikuu 2015
...ja yhä vaan venyy...
Ihana vauvamasu...ihana!
VastaaPoistaKyllä meidät on tehty pelottavan ihmeellisesti,uuden elämän alku on aikamoinen ihme,ja kehitys joka kohdussa niin pienessä ajassa tapahtuu on suuri ihme ja pikkuinen jonka saamme on suuri lahja Elämänantajalta.
Onnenhetkiä odotellen.
:) Voi kiitos!
PoistaKun asiaa oikein ajattelee, niin tuntuu toisaalta aika hassultakin, että ihmisjärki ei meinaa millään riittää ymmärtämään tätä kaikkea ihmeellisyyttä, vaikka se tapahtuu juuri parasta aikaa minulle itselleni! Kaikki tämä on niin ihmeellistä. Ja sisällä vatsassani kasvava pieni kaikkein ihmeellisin ja suurin lahjoista. <3